Onko luovuutta ilman osaamista?

Vuoteen 1962 saakka Beatles soitti 90%:sesti muiden lauluntekijöiden lauluja. Vuodesta 1963 alkaen Beatles soitti 90%:sesti itse säveltämiään kappaleita. (Lonka, Kirsti, TKK 2006) Luovuutta ei voi hyödyntää, jos ei ole riittävää osaamista. Myös Pablo Picasso osasi maalata valokuvantarkasti ennen kuin ryhtyi vääristämään kuviaan.

Näkemys kehittyy, kun katsontakanta on laaja-alainen. Luova ajattelu vaatii syvällistä osaamista ja laaja-alaista katsontakulmaa. Mutta pelkkä tieto maailmasta ei ole olennaista, vaan ymmärrys ja uusi perspektiivi. Jopa Albert Einstein on todennut, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Luovaa asiantuntijuus edellyttää syvällistä osaamista ja ennakkoluulotonta tulkintaa.

Picasson näkemyksen kehitystä on hyvin esitetty Barcelonan Picasso-museossa. Uran alkuvaiheissa Picasso kopioi paljon klassikko tauluja ja lähti muokkaamaan, niissä ollevia hahmoja. Ihmisryppäässä hän käänsi ensin yhden ihmisen pään luonnottomaan asentoon. Seuraavassa harjoitelmassa outoja ihmishahmoja tutussa klassikkotauluasetelmassa on jo useampia.

Kiireessä ei synny uusia ajatuspolkuja. Ihmismielen tutkijat selittävät, että luovuus vaatii aikaa ja tilaa, vapautta vaihtaa näkökulmaa, lupaa irrotella ja leikitellä, oikeutta yrittää ja erehtyä, mahdollisuutta olla epälooginen ja epärationaalinen. Luovuus edellyttää katseen suuntaamista outoihin suuntiin, sinne, minne muut eivät uskalla tai ymmärrä katsoa. (Arkio Tuula, HS 14.4.2003) Luovuus vaatii siis aikaa ja rohkeutta.


Kuvio: Luovuuden edellytykset.

Organisaatiossa luovuudesta ja innovatiivisuudesta puhutaan, mutta kiire ja onnistumisen pakko tukahduttavat mielen leikin ja riskinoton. Tyhmät ideat ammutaan monesti alas ennen kuin idea on päässyt itämään ja kehittymään. Monesti uusi idea tuntuu aluksi vähintäänkin kummalliselta. Kun kehittämiseen, muhimiseen ja ajatusten pallotteluun ei ole aikaa, on tehokkuuden nimissä järkevää karsia aikaa kuluttava pohdiskelu. Lyhyellä tähtäimellä toiminta on järkevää, mutta pitkässä juoksussa voittoa on vaikea tehdä ilman innovaatioita. Pelkällä puolustuspelillä ei voi menestyä.

Tehokkuutta tulisikin lisätä kehittelemällä rutiineja ja toimintaprosesseja asioissa ja toiminnoissa, jotka jo osataan ja hallitaan, jotta aikaa voitaisiin investoida ajatteluun. Hakukoneyhtiö Googlen työntekijät saavat käyttää 20% työajastaan omien projektien kehittelyyn. Ideoita kirjataan ja kehitellään yhteisesti ja johdetusti. Ideoiden toimivuutta arvioidaan vasta kun niistä on tehty prototyypit (Taloussanomat 3.2.2007 s.19). Näistä työntekijöiden omista projekteista on saanut alkunsa mm. Google maps.

Osaajista kamppaillaan

"Työssä osaamisesta vain 20% on muodollista koulutusta. Paljon suurempi osuus on vuorovaikutuksella (30%) ja puolet osaamisestamme perustuu työn tekemiseen”, sanoo professori Leenamaija Otala Teknisestä korkeakoulusta. Muodollinen koulutus antaa pohjan, rakenteen ja kehikon, jonka päälle rakennamme varsinaisen osaamisen, joka syntyy pääasiassa kerätyistä kokemuksistamme, ja jalostuu vuorovaikutuksessa. Parhaimmillaan, perustietopohjan lisäksi, koulutus herättää havainnoimaan maailmaa sekä opettaa jäsentämään, priorosoimaan ja prosessoimaan havaintoja systemaattisesti ja luovasti. Tietomme on siten oppimaamme, kokemaamme ja kuulemaamme tietoa ja taitoa, jotka olemme jäsennelleet omalla personallisella tavalla. Personallisen tapamme pohjana on kasvatuksemme, kulttuurimme, kokemuksemme ja koulutuksemme.

Päivittäin törmään kirjoituksiin tietotaidon tärkeydestä ja sen johtamisen vaikeudesta nyky-yrityksissä. Mm. The Economist lehden artikkelissa (A survey of talent; The Economist; 7.10.2006) kirjoittaja pohdiskelee yritysten rakenteiden muutosta ja kyvykkyyksien merkityksen kasvua. Artikkelissa New York Universityn professori, Baruch Lev, väittää, että amerikkalaisten pörssiyritysten arvosta jo yli puolet muodostuu aineettomasta pääomasta. Syvin muutos on tapahtunut henkilöstön osaamisen merkityksen kasvuna. Samassa artikkelissa johdon konsultointiyritys, Accenture, on laskenut, että 25 vuodessa 500 suurimman pörssiyrityksen aineettoman pääoman arvo on kasvanut 20%:sta 70%:een. Kilpailu tiedon muokkaajista ja osaajista on siis toden teolla alkanut. Monet yritykset kamppailevat tosissaan löytääkseen parhaat mahdolliset kyvyt. Rekrytointi on huimaa, mutta yhä useammat yritykset myös kouluttavat jo palkkaamiaan työntekijöitä ja panostavat massiivisesti henkilöstön kehitykseen. Mm. Goldman Sachs on perustanut Goldman Sachs Universityn ja se myös kannustaa osakkaitaan panostamaan osaajien kehittämiseen. (Everybody is doing it; The Economist; 7.10.2006)